tiistai 12. heinäkuuta 2011

hot hot hot

Eilen oli taas pitkästä aikaa jo ikävä suomeakin! Ei kuitenkaan esim mitään valjua kesää, vaan kunnon talvipakkasia ja lunta! Sen siitä saa ku hikoilee täällä lähes 40 asteen helteessä eikä voi olla hikoilematta vaikka tekis mitä.

Vähän tuntu oudolta silleen palata kuitenkin elämään täällä, kun ei oo mitään mitä pitäs tehä, ei mitään järkevää tekemistä päivisin. Iltasin nyt yleensä, mut aika tyhjältä näyttää vielä tääki viikko. Bileilyki voi käydä rankaks jos sitä täytyy monta päivää jaksaa..

Sunnuntaina sitten heräsin siihen että Daniela tuli kysyyn lähenkö niitten kanssa uima-altaalle, bussi menis 30 min päästä.. totesin että uima-allas hyvä, bussi 30 min päästä ei hyvä, mutta tuun pyörällä syötyäni aamupalaa. Uima-allas Campo di Martella oli vähän eri sarjaa kun uima-allas tässä lähellä. ISO. Ja siellä oli nurtsiakin jossa makoilla ja piknikoida, ja uimahyppymesta. Ja, koska italialaiset on harvinaisen epäurheilullisia, kaikki hengaili vaan altaan reunoilla, ja mä sain rauhassa uiskennella lähes keskenäni altaan keskellä! Tuleepahan jotain urheilua tehtyä ainaki. Mutta kokonainen päivä altaalla oli vähän liikaa, vaikka hengailin varjossaki. Harvinaisen uuvuttavaa. Ehkä myös siks seuraavana päivänä (eli eilen) oli ikävä lunta.

Eilen sitten hengailin iltapäivän Iiriksen ja sen poikakaverin kanssa, jotka tulivat Bolognasta päiväreissulle Firenzeen. Ihan lämmin taas oli, ainakin poikakaverille joka ei tämmösiin helteisiin oo tottunu. Mä vaan totesin että mikäs tässä hikoillessa, sit kun sen kunnolla alottaa.

Tää helle on kans pehmentäny mun pään sikäli että oon oikeesti pitäny mun päätöstä käydä aamusin lenkillä! Tänään jopa oikeesti juoksin lähes koko ajan! Ja googleweather sanoo 37 astetta.. (lämpömittariahan meillä ei siis ole). Hullu mikä hullu. Kivasti kuuluu nykyään koko ajan sirkkojen siritys ulkoa. Semmonen helteinen siritys. Nää päivät viel menee, mut illalla on tuskaa olla kotona. Huomasin sunnuntaina, ekana iltana ku ei ollu mitään tekemistä. Huomaa myös kämppiksistä, niilleki iskee pakonomanen tarve päästä ulos talosta, vaikka yleensä keskellä viikkoa ne ei ikinä käy missään. Niin sunnuntaina käytiin läheisellä Fortezzalla istuksimassa (sinne on ilmeistyny ulkoilmabaari ja oli bändiki), ja maanantainaki ku kotiuduin niin hämmennyin ku kaikki kämppikset oli silleen et nyt on pakko päästä jonneki ulos! Mulla tietty oli ollu semmonen olo jo siitä lähtien varsinki ku Iiriksen ja poikkiksen kanssa istuttiin terassilla Santo Spiritossa yksillä. Harmi vaan että Joãon piti lukee, samoin Cornelian, eikä Sammy vastannu soittoon :/ Ja ajattelin tietty ettei kämppikset kuitenkaa haluu tehä mitään. Jännä miten siinä muuttuu sitten helpoksi kaikille ehdotuksille. Santo Spiritosta pyörää hakiessani sitten törmäsin juttelemaan random kosovolaisen kanssa, joka (tietty) kyseli mitä teen illalla.. ja tylsyydessäni sitten suostuin tekemään sen kanssa jotain :D Tylsistyminen yhdistettynä kuumuuteen on jännä juttu. Kotona sitten vähän mietin pitäskö perua kun kerran kämppiksetkin oli jo menossa ulos, mutta ajattelin kattoa, voihan sitä sitten soittaa missä kämppiset menee jos on tylsää/outoa sen kanssa. Mutta ei, ihan kivaa vaihtelua, kun jotenkin tuntu että olinki viettäny jo liikaa aikaa aina kämppisten kanssa vaan.. me ei kuitenkaan aina ihan kommunikoida samalla aaltopituudella niin niistäki tarvii välillä lomaa.

Lauantainaki kun oli Aman ja sen kavereiden läksärit (joskaan ne ei kyllä ihan vielä ainakaan kaikki varsinaisesti lähe), mietin pitäskö kutsuu kans kämppikset,  mut kun edellisenä päivänä oltiin oltu Marcon bileissä, jossa jotenki ei es ollu kauheesti tuttuu/kivaa porukkaa, lähinnä kämppikset ja João, ja niitten kaa oli sit hengannu siellä ja niitten energiataso oli korkeempi sillon ku mun ja mua vaan väsytti, nii ei sit huvittanu. Marcon bileet oliki vähän huonot, mut parit muut oli kivat :) Torstaina oli parin erasmustyypin (ei kovin läheisen) läksiäisbileet, ja myös italialainen ska-keikkakaveri Bred oli lähössä jonnekin reissuun pariks kuukaudeks, niin vähän senkin läksärit. Ensin siis Bredin kämpillä (kuuntelivat Fabri Fibraa! ja yllättyivät ku osasinki parin biisin sanat :D ), ja siitä sit lähettiin niihin läksäreihin Arnon varrelle, jonne Joãoki sit tuli, kätsysti yhtä myöhässä ku me (40 minsan päästä = ehkä reilu tunti..). Aika hiljaset läksärit, mut pelatttin sentään pöytäfudista (jossa oon muuten aika huono) :D ja loppujen lopuks kun tanssijalka vipatti (Danielaki oli puhunu tanssimaan lähtemisestä vaikka kuinka, mut eipä olla saatu viel aikaseks), niin lähdin vielä Bredin serkkujen kanssa Santa Crocelle, Twiceen, taas yhteen jenkkien ja brittien kansoittamaan yökerhoon. No, mikäs siinä, sain tanssia :)
Meinaavat ilmeisesti tulla Suomeen Bred serkkupoikineen ehkä joulukuussa, jonkun niistä synttärien tienoilla. Olivat kuulemma jo Amalleki sanoneet tulevansa. Saa nähä saavatko aikaseks. (ai, ja Bredin oikee nimi on kuulemma Alessandro :D tiiä sit mistä se ton Bredin on ittelleen keksiny. ahahaha dont call my name dont call my name, alejandro.. ;) )

Lauantaina sitten Aman ja kumppanien läksäreissä piknikoitiin Santo Spiriton aukiolla mukavasti keskellä Firenzen ainoita spurguja jotka välillä kävivät sätkäpaperia tms kysymässä. Mukavan rentoa ja kivaa. Sammykin tuli loppujen lopuks kämppiksensä Tiarin kanssa ja suunniteltiin että pitää reissailla tässä kun kummallakaan ei oo mitään. Mutta enpä nyt oo saanu Sammyä kiinni, höh :( Roomaan vois lähteä käymään kun siellä asustaa tällä hetkellä yks tuttu italialaistyttö suomesta, ja Bolognaan Iiriksen tykö myös, kuhan se kertoo millon sille sopii.
Mutta siis, Aman porukka on aina kiva kun ne tietää enemmän tapahtumia ympäri kaupunkia, lauantainaki mentiin vielä jonnekin piazzalle lähelle santa maria novellaa, jossa oli ollu joku tapahtuma, mutta joka oli ilmeisti jo päässy loppumaan. Mutta ostin korvikset kun oli symppistyttöjä myymässä omia tekemiään :) Ja Aman oopperalaulajakaverin kanssa vedettiin hienosti Santo Spiritossa Red Hot Chili Peppersiä ja jotain muita kummankin semituntemia biisejä :D

Mut tää helle on saanu mus aikaan ruokahalun puutoksen. Päivisin vedän lähes poikkeuksetta salaatin (mozzarellalla, nam) ja vast iltasin tuntuu silt et vois vetää esim jotain pastaa vähän. Mut eipä sillonkaa mikään kauhee nälkä oo :) Mukavaa näin! Saa ehkä vähän sit hävitettyy tenttikauden kerryttämiä turvatyynyjä ;)

Ja lämpimän ruuan syömistä lounaaks estää entisestään se, et meiän vakkarisytkäri, jolla oon hellan levyt tottunu sytyttään, on rikki. Ja sit tossa on vaan jotain semmosia mitä en osaa käyttää ja joudun ain pyytää apuu kämppiksiltä jos haluun levyn päälle :D ne vaan naureskeli et ai tästä syystä sä et polta.. :D

Mut joo, nyt pitäs lähtee uhmaamaan kuumuutta ja mennä kyselemään josko ois vielä lippuja illan harry potter -leffoihin (kaks peräkkäin!) jonne Cornelia on menossa kaverinsa kanssa ja kutsui mukaan.. vaikka kaipa se on sama missä sitä hikoilee, ulkona vai sisällä. Aamun lenkinkin jälkeen tipuin hikeä suunnilleen saman verran kun tipuin vettä sitten suihkun jälkeen :D Että näin täällä.

2 kommenttia:

  1. Repesin. Päivän naurut sai kuitattua tällä. Kiitos. :D

    Maura

    VastaaPoista
  2. Täh? Ihan normielämää, mikäs siinä sitten niin hassua häh! :D no joo, ole hyvä vaan, ilo olla avuksi.. ;)

    VastaaPoista