Ruuan jälkeinen mukava kooma. Pari päivää sitten järkytyin kun aina löysähkönä ollut hame oli yhtäkkiä niin piukka ettei meinannut päälle mahtua. No, sitä ehtii sitten miettiä suomessa taas. Lomalla on helppo luovuttaa.
Sunnuntailounaaksi cannelloneja :P Ah. Ja eilen kun olin synttärisankari sain päättää mitä halusin, ja halusin tietty Danielan tekemää mereneläväpastaa! Simpukoita ja katkarapuja ja nam! Ja illalla olin bileisiin tehny pullia ja karjalanpiirakoita ja kämppikset väsäs pikkunaposteluleipiä ja mulle kakun <3 Johon olivat googletranslaterin avulla kirjottaneet suomeks hyvää syntymäpäivää <3 Ihania! Ja nyt lounaan jälkeen oli hyvä vetää eilisen ylijäämäkakkua. Ja aamupalaks oli pullaa. (jokseenkin ruokapainotteinen tää blogi nyt joo tiedän)
Perjantaina oli Joãolla vihdoin tenttinsä, joten sekin vapautu :) Muuttunu mies! Ei enää kulje zombina kämpässä ja tuskaile opiskelua vaan nyt harvinaisen kujeileva. Täällä on päällä jatkuva vesisota. Tulitaukoja on, mutta aina sopivan paikan tullen voi odottaa vettä päälleen. Varsinkin João vs Anna ja Inco. Ja muita hämmentäviä säikytysyrityksiä tms..
Eilisiin bileisiin ei loppujen lopuks kauheesti porukkaa tullu, mutta kivaa oli, ja ilmapalloja ja puhalsin kynttilät kakusta ja skumppaa ja kaikki hyvien bileiden elementit :) Tärkeimmät oli jo kun oli João ja kämppikset, lisäks tuli Cornelia (Sammy oli kipeenä :( ), kämppisten kavereita pari ja Ciaran ja Alanna. Ja mun karjalanpiirakat ja munavoi maistu, kuin myös pulla :) Ja Annan tekemä kakku oli tosi hyvää! Pyysin reseptin :P Lupasivat kirjottaa reseptin myös tiramisusta ja cannelloneista :)
Pikkuhiljaa alkaa kans tajuta että tää erasmus loppuu kohta. Ei enää kauan. João lähtee kotiinsa keskiviikkona, tiistaina tulee kämppisten entinen saksalainen kämppis Theresa jonka kanssa lähdetään pugliaan, ja torstai-iltana lähdetään yöbussilla sitten sinne etelään, italian saappaankorkoon, Lecceen. Sitten kun sieltä palaan 10. päivä on enää muutama päivä täällä Firenzessä ja lennän suomeen. Mutta oikeestaan jo vähän odotan Suomea. Cornelia kysy eilen mitä odotan eniten Suomessa. Välitön vastaus: töitä! Tahdon tehdä jotain hyödyllistä. Ja tahdon taas elää vähän terveellisemmin, olla syömättä itteäni kuoliaaks tällä hyvällä ruualla ja liikkua, tanssia tms taas. Ja palata kotiin. Normaaliin elämään. Onhan tää ihan kivaa, mutta tää on vaan leikkimaailma, kupla, jossa voi elää puol vuotta ja sit täytyy palata taas aikuisten oikeesti -maailmaan ja alkaa taas seurata vähän mitä maailmassa tapahtuu. Ei voi aina lomailla kuplassa vaikka tahtois. Aika aikaansa kutakin. Mut nyt on nää vikat ajat ollu tosi kivaa. Ehkä just siks että kaikki on loppumassa. Kuten sanottu, aika aikaansa kutakin. Ja ei tää lopu kuitenkaan täydellisesti, pahempi on esim Sammyllä, kun se asuu niin kaukana Los Angelesissa, ettei kukaan sinne tule kylään eikä se pääse helposti muille kylään. Euroopassa kun Ryanair lentelee suhteellisen halvalla. Kämppikset varas jo lennot Joãon luo portugaliin ja mun pitäs kattella mun opintoja että pääsekö lähteen mukaan siinä loka-marraskuun vaihteessa.. Ja Aman erasmuskaverit tulee suomeen kylään syyskuussa, Bred serkkuineen puhu myös tulevansa joulu- tai helmikuussa, tietty kämppikset, João ja Félicien tulee kans, ehkä kesällä, ja Anja lätkän mm-kisoihin toukokuussa. Ja Ciaránki eilen puhu voisivansa tulla käymään. Varsinki jos esim saisin niitten bändille järkättyä keikan tms. Eli kaikki ei ole lopussa :) Italiaystäviä riittää kylään! Ja Helsingissä on aina Tahira jonka kanssa voi leikkiä italia-leikkejä :)
Toivon vaan että löydetään kiva kämppä Helsingistä kivojen kämppiksien kera niin kaikki on varmaan hyvin suomessakin. Eiköhän tää tästä. Vanhempana ja viisaampana taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti