Kyllä elämä on hellinyt. Näpsäkästi kun on käsi paketissa ei voi siivota (kämppisten piti hoitaa mun siivousvuoro, harmi!), eikä esim tiskata :D Tietty ei myöskään esim saa ite hiuksiaan kiinni, mikä välillä hieman vaikeuttaa elämää täällä kuumuudessa. Onneks yleensä on joku kämppis tai muu ollut lähistöllä. Ja suihkussa käyminen kipsiä kastelematta on hieman rasittavaa. Ja kipsi alkaa haisemaan aika nopeesti näin hikoilututtavassa ilmastossa. Mutta tänään illalla otin sen pois! Vihdoin! Oikeesti ois saanu ottaa vasta huomenna, mutta kuka nyt yhtä yötä huomaa.. Ja eipä käsi kovin pahalta tunnu, ihanan vapauttavalta ottaa hikinen kipsi pois ja PESTÄ käsi! Vähän on ranne vielä jännän olonen, muttei kovin pahasti. Ja osansa on tietty silläkin etten ole viikkoon sitä voinut käyttää..
Tänään illalla syötiin taas hyvin. Anna teki munakoiso-tomaatti-paistosta jota syötiin mozzarellan kanssa :P Ah! Ja lauantailta oli jääny punkkua kämppiksiltä käyttämättä, niin siihen vielä päälle lasillinen, ja illallinen on täydellinen! JA, eilen oli myös ruokaorgasmi. Vielä enemmän kun tänään. Lounaaksi Daniela teki tuoreita mereneläviä spagetin kera (ts siis tietty kypsens ne pannulla valkosipulin ja öljyn kera :P), ja ensi haarukallisella olin taivaissa! Ehkä parasta mereneläväpastaa koskaan! (tai sit vaan olin tosi nälkänen syötyäni edellispäivän vaan paninin lounaaks ja illalliseks)
Edellisviikon torstaina oli siis mun farmacologian tentti. Tai ois pitäny olla. Meitä oli tosin liikaa että oltais mahuttu yhelle päivälle, niin proffatäti sano samantien ketkä on seuraavasta aamusta alkaen. Minä tokana. Jäin silti sinne kuuntelemaan muita tenttijöitä. Sairas stressi! Toisin ku hissan tentissä, jossa mentiin yksitellen proffan huoneeseen, tässä tentissä kaikki istu samassa huoneessa kuunnellen toistensa tenttejä! APUA. Ja jos musta oli aiemmin tuntunu etten ollu valmistautunu ihan niin hyvin ku ois pitäny, niin parin tentin jälkeen ainaki tuntu siltä. Tosi tarkasti piti kaikki kertoo, vähän ku ois esseetä sanellu, paitsi että proffa saatto esittää tarkentavia kysymyksiä, ja häiritä keskittymistä sanomalla että no ei se nyt ihan noin menny. Ja kun pari ekaa sai täydet ja kolmas, jonka tietotaso vastas ehkä omaani ei päässy läpi, olin jo hieman tappiomielialalla. Onneks saatoin karata vikalle italiantunnille ettei tarvinnu kuunnella enempää.
Ciaran soitteli että Pisassa oli koko yön kestävät bileet minne ne oli menossa. No enpä ollu minä, vaan kotiin yrittämään epätoivosesti lukee vielä tietoihini jotain tolkkua. Inhoon tommosta stressin pitkittymistä! Stressi niin saa mut syömään koko maailman.
No, seuraavana aamuna urheasti tenttiin. Onneks farmacologian proffatäti oli kiltti, niinku se oli vaikuttanuki. Kyllä se multaki tenttas ihan kunnolla, ja tuskastuin jo tietojeni puutteeseen. Nolotti kun en osannu vastata niin hyvin ku ois pitäny, mutta enpä ikinä ollu suomessakaa lukenu tenttiin niin että oisin suoralta kädeltä osannu vastata päin naamaa esitettyyn kysymykseen. Mä oon niin kirjotettujen vastausten ystävä. Vaikka inhoon kirjottamista. Mut siinä on aikaa miettiä ainaki eikä tuu paniikkia. Aika hyvin selvisin kuitenki joutumatta paniikkiin, ja osasin sentään jossain määrin selväjärkisesti vastailla kysymyksiin. Silti, jos oisin paikallinen ollut, niin en tasan ois läpi päässy. Tää täti kuitenkin anto mulle 23/30! Ah, ihanaa! Kelpaa hyvin, kun 18/30 on jo läpi! :)
Leijailin ulos huoneesta ja rakennuksesta ku tonnin taakka ois pudonnu harteilta. Sitä hissan tenttiä ehkä jännitin eniten etukäteen jotenki suoranaisesti, kun se oli eka, mut tätä farmacologiaa jännitin kyl ehottomasti eniten sikäli et se oli omaa alaa ja eniten opintopisteitä. Nyt kun se ja hissa oli läpi, omistin jo käytännössä tarpeeks pisteitä etteivät peri erasmusstipendiä takasin! Jes. (vielä piti tehä tietty kielikurssin koe, mutta se ny on aika läpihuutojuttu. Tein sen tänään, 95% oikein :P )
Hyvä aika siis juhlia :) Olin kutsunu ihmisiä illalliselle, kun yks ilta Marco oli facebookissa valitellu tylsyyttä ja käytännössä päätti et mun pitää pitää illallinen :D No, tein sitte työtä käskettyä. Hyvä aika kutsuu myös hieman sekalaista porukkaa. Meitä oli Marcon lisäks Félicien, Cornelia, Ciaran, Suomalainen Ama ja sen kaveri Luka. Sain siis vihdoin Ciaraninki ovelasti kutsuttua syömään, kun tunnen aina huonoo omaatuntoa kun sen luona etkoillessa tms aina juon sen kaljoja yms :) Oli ihan mukava rauhallinen illallinen, ketään ei onneks huvittanu erikoisesti lähtee minnekää ulos bileilemään. Olin nimittäin yllättävän poikki. Kai se oli se stressi. Luka (21vee) tosin oli välillä hieman äänekäs ja puhu toisten päälle, kuin myös Inco (28vee). Oli hämmentävän päällepuhuvaista tällä porukalla. Ehkä siks että oltiin vähän sekalaista. Ama hämmästeli miten Inco haki huomioo Félicieniltä, mä en ees enää huomaa. 11v parisuhteen jälkeen on vähän vaikee olla sinkku joskus. Lopulta kaikki kuitenki lähti ja pääsin nukkumaan <3, ah sänky! Kun oltiin Félicienin ja italiankurssin Ivan kanssa sovittu näkevämme 8.15 rautatieasemalla seur aamuna Venetsian reissua varten :)
Illasen alkukin oli tosin hieman hässäkkää kun porukka tuli myöhässä (kuten aina), ja kun Amaa ja Lukaa ei kuulunut (olivat eksyneet) lähettiin Ciaranin kanssa vielä korjaamaan mun pyörää :D Alotettiin syömään sitten ehkä tunnin myöhässä. Mutta kaikki kehu mun kesäkurpitsamakaronilaatikkoa :) Kämppikset oli sen lisäks tehny secondiks lohkoperunoita ja kanaa, ja ensin ruuan määrä näyttä huumaavalta, mutta loppujen lopuks oisin voinu syödä vielä enemmän :D
Lauantaina sitten tosiaan lähdettiin Venetsiaan. Junassa onneks sai nukkua, kun jotenkin vähän väsytti. Meinattiin tosin nukkua vaihdon ja Bolognan yli, hups. Onneks mä olin hereillä kun vastapäinen nainen tökki ärsyttävästi jalalla mun tuolia.
Venetsiaan kun päästiin sitten niin ei aluks meinannu uskoa. Venetsia on jotenki niin satujen kaupunki. Ja siellä oli vettä! Kun onhan Firenzessäkin Arno, mutta ei se oo sama, Firenze tuntuu joskus niin tukehduttavan sisämaalta. Venetsiassa sitten hortoiltiin ympäriinsä, nähtiin "muutama" siltä, tultiin nälkäisiksi, etsittiin ruokaa, löydettiin proseccopullo Coopista, päästiin San Marcolle, löydettiin panini/pizzapala-paikka (ihan liikaa ravintoloita ympäriinsä kun oltiin jo saatu nälkäiset aivomme haluamaan piknikkiä paninin/pizzan kanssa), ja istuttiin syömään. Jonka jälkeen huomattiin että syöminen ja juominen istumassa San Marcon aukiolla on kielletty sakon tms uhalla. Elämä on. Kaikkea neki keksii. Siestailtiin satamassa meren rannalla ja tajusin kuinka paljon kaipaan merta. Ennen olin selkeesti järvi-ihminen, mutta muutama vuosi Helsingissä ja yleensä meren rannalla asuen on tehny ihmeitä. Oli tosi paljon vapaampi olo. Firenzessä tuntuu usein että tukehdun ku ei oo kunnon määrää avointa vettä. Vähän tuli sen mukana myös ikävähkö Helsinkiin. Mutta vähän vaan.
Seikkailtin sitten ympäriinsä ja ylitettiin kanava tragettolla, kahden miehen melomalla veneellä. Makso 50 senttiä, ja tuntu kokoajan että vene kippaa ympäri :) Oli ainaki hintansa väärti! Lähes gondolireissu siis :D
Takas kun tultiin niin saatiin oottaa tunti vaihtoa Bolognassa kun oltiin vähän myöhään liikkeellä. Bolognassa oli megakatubileet! Oisin halunnu niin jäädä sinne ja vaikka soittaa Iirikselle (olin jo facebookkaillu sen kanssa et jos samalla reissulla tultas Bolognaan yöks, mut sen piti tehä jotain esseetä nii ei käyny), tai vaikka ottaa klo aamu viiden juna kotiin, mutta toiset oli tylsiä ja jouduttiin siis lähtemään :( Kaiken lisäks piti kävellä kotiin lähes toiselta puolelta kaupunkia kun se juna pysähty ainoostaan Campo di Marten asemalla. No, onneks tykkään kävellä yöllä. Paitsi ku oon väsyny, jollon mieluummin tietty pääsisin nopee kotiin. Mutta hyvä reissu oli :)
Huomenna sitten on vika tentti! Hassua miten tää aika menee.. Enpä tosin kauheesti oo siihen lukenu, mutta ei jotenki nappaa kun on jo tarpeeks pisteitä. Jos menee läpi nii menee, jos ei nii ei. Elämä on. Ja sen jälkeen oli Anjan kanssa puhetta että tehtäis jotain. Ihana vapaus nyt kun pystyy pyöräilemään taas! Ciaran fiksas jarrutki kuntoon (muun se oli saanu fiksattua jo sillon illallisen alkamista odotellessa) eilen, ja leivoin kaurakeksejä kiitokseks :) Ihanaa kun on miehiä jotka osaa korjaa pyöriä! Siihen tuli paikalla joku toinenki tyttö sieltä Ciaranin yliopistolta ja se pumppas ohimennen senki renkaat täyteen :D
Harmittaa vaan että kohta Félicien, João ja Anja lähtee kaikki pois :( Félicien lähtee jo 25 päivä.. Täällä on juhannuksena ilmeisesti kans jotku isot pileet ku on Firenzen suojelupyhimyksen San Giovannin juhlapäivä. Ilotulituksia ja kaikkee. Ehkä pidetään läksärit sillon.. Pitää kans koordinoituu Sallan kanssa mitä tehdään kun se tulee tänne 23. päivä, ja pitää käydä Cinqueterressä ja hengailla Firenzessä, ja alunperin oli puhetta että käytäs ensin siellä Cinqueterressä, mutta tää nyt näyttäs vähän siltä että jos tahon läksäröidä Félicieniä nii pitää mennä sen jälkeen..
Ja nyt in bocca al lupo huomista tenttiä varten! Ja crepi il lupo!
(italiaks sanotaan "suden suuhun" kun joku on menossa tenttiin, johon vastataan että "kuolkoon susi!". varmaan siks pääsin noita tenttejä niin kivasti läpi kun pystyin hakkaamaan sen suden mun kipsikädellä.. mitenköhän huomenna sit käy ilman.. :D )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti