sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Quando il gatto non c'è i topi ballano

Kun kissat on poissa niin hiiri hyppii pöydillä. Tai tanssii, kuten italialainen sanos.

Vihdoin pääsen kirjottamaan! On ollut aavistuksen hektistä tää viikonloppu jotenki jännästi, Iiriksen ja kumppaneiden kyläilyn ja bileiden ja kaiken kanssa. Ja rappiollista. Kun hyveelliset kämppikset on poissa kummeksumasta mun alkoholin käyttöä ja iltaelämää..

Piazza Michelangelon rappuset ja mr. Morretti <3
Iiris siis saapui perjantaina Bolognasta kavereidensa kera, jotka osottautui oikein mukavaks joukkioks :)
Joukossa oli mm. ranskalaista ja hollantilaista ja serbialaista ja jopa yks chileläistyttö. Jonka eka kerta euroopassa tää oli ja joka siis oli hieman liian motivoitunut turistinähtävyyksistä mun makuuni. Perjantain kiersin sitten turistioppaana niitten kanssa firenzeä ja totesin että voisin vähän yrittää vihdoin perehtyä tähän kaupunkiin. Kaikkeen mitä ne kysy jouduin vastaamaan öö en tiiä. Jos se siis liitty johonkin turistijuttuun. Oon vaan keskittyny vältteleen ärsyttäviä turisteja tässä kaupungissa, niin eipä oo sit kauheesti huvittanu käydä niissä nähtävyyksissäkään missä ne parveilee. Chileläistytön mielestä oli käsittämätöntä etten ollu käyny ku yhessä museossa. Kyllä niihin museoihin ehtii! Kato säästän niitä siihen että tulee ihmisiä kylään ja pitää taas leikkiä turistia ;)

Loppupäivästä olin kyllä valmis jo ampumaan itteniki. Turistit on ärsyttäviä.

Kierrettiin kaikkia nähtävyyksiä lähinnä ulkopuolelta katselemassa, käytiin Duomossa (enpä ollu sielläkään vielä käyny) ja kiivettiin kellotorniin, jonka kellot näpsäkästi alko kumista just ku oltiin ylhäällä. Aika lujaa :D
Oli täydellinen päivä turistikierrokselle! Aurinko paisto ja oli varmaan 20 astetta. T-paidassa kuljin ja housunpunttejaki piti kääriä ku tuli kuuma. Piazza Michelangelolla Birra Morretti ja istuskelua portailla paistatellen päivää katsellen Firenzeä.

Duomon kupoli



Piazza Duomo
pieni ritilä jalkojeni alla. kova ois pudotus jos se hajois.

Puol kuuden maissa aloin kaivata hieman rauhaa ja hiljaisuutta ennen illan bileitä. Pitää olla terässä kun on tiedossa hyvät bileet. Opastin siis Iiriksen & co. menemään aperitivolle Kitschiin kunhan ruokaa kaipaavat, ja hipsin kotiin. Jännitysmomentti kun on vaan yhdet avaimet. Iiris sano että kyllä ne varmaan ysiin mennessä tulee kotiin että pääsen lähteen bileilemään.

Vuokko ja ihmisten koordinointi ja suunnittelu vaan ei taas ihan täsmää. Tiesin että Anja pääsee seiskalta luennolta, ja tiesin että Ciarán oli luvannu kertoo enemmän bileistä ja esim tarkemmin missä ne on. Tein ruokaa ja menin siis facebookkiin. Anja ei ollu vielä siellä, eikä Ciaránista kuulunu mitään. Tekstari Ciaránille. Kun Anja tuli online, arvottiin aikamme mitä tehdään, eli tuleeko se ensin mun luo vai mitä. Ja jotenkin aika hävis jonnekin, ja yhtäkkiä kello oli puol yhdeksän. Anja löys eventin bileistä facebookista, ja mä löysin Bar Fiascon osotteen. Ehkä. Ciarán vastas vihdoin ja lähetti romaanin pituset ohjeet siitä miten paikalle pääsee ja suositteli taksia kun paikka on vähän vaikee löytää. Hmm. Ja sanoi että kandee olla paikalla ajoissa, miel ennen kymmentä. Ohhoh, kiire! Yhtäkkiä tajuan että on muitakin ihmisiä kun Anja kenen kanssa olin puhunu bileistä. Hups. Soitto Enikõlle. Ei tuu. Hyvä, vähemmän koordinoitavaa. Christian jumittaa ja varailee jotain lentoja ja sillä ei oo es pyörää ja kestäis ikuisuus että se ehtis Piazza Curelle josta se joku bussi 7 menis. AAAAA paniikki! Ei ikinä pitäs odottaa liikaa jotain bileitä. Jos jotain menee pieleen niin rupee ahdistaan ihan sikana. Niinku nyt. Mutta ah, Christian päättää ettei tuukaan. Sovitaan näkevämme 21.40 piazza Curella Anjan ja saksalaisen Kathleenin kanssa jonka kaa Anja oli ollu kahvilla ja kutsunu sen. Huh.
Seuraava askel: avaimet. Soitto Iirikselle, ne ei oo vielä kotona. Ne on kävelemässä. Sanon että tuun vastaan matkalla Curelle ja heitän niille avaimet. Paitsi että sit kun pääsen lähtemään ja pyörän selkään ja matkalle ja soitan Iirikselle niin ne onkin jo melkeen mun luona. Käännyn siis takasin pyörällä. Koordinointi on niin mun juttu. Ciarán soittaakin kun oon polkemassa takasin kotia kohti ja ehdottaa että voidaan tullakin sen luo kybäks ja kävellä sen ja sen kavereiden kanssa kun se tajus että sen ohjeet oli ehkä aavistuksen sekavat. Huh, aikatauluahdistuksen henkinen painostava ukkosmyrsky hälvenee mielen taivaalta ja olo on taas kevyt ja raikas kun myrskyn puhdistama ilma. Taivaalla on kuu. Linnut laulaa. :)

Saan avaimen Iirikselle ja kumppaneille ja kutsun siis niitäki bileisiin jos haluavat, mut tosiaan hieman vaikee löytää. Ne sanovat harkitsevansa. Soitellaan sitten siitä avaimesta jos ne lähtevätkin jonnekin ulos. Katotaan millon haluun tulla takasin nukkumaan. Oon kuulemma ihan paras emäntä :) Serbialaistyttö hehkuttaa, kun en oo niin niponuuka yksityiskohdista. Mainitsen vielä pari viinipulloa mun pöydällä jos niitten juomiset lopppuu, nyt oon kuulemma jo ihan liian kiltti :D

Selvitään Anjan ja Kathleenin kanssa Ciaránille ja bileisiin. Paikka on ihana. Ts EUI-yliopisto on ihana. Korkeella ja mieletön näköala ja kävelymatkaki on rauhallisen ja nätin villa-alueen läpi. Ensin hieman eksynyt olo bileissä kun kerran kaikki tietty tuntee kaikki siellä niitten omassa pienessä väikkäritekijämaailmassa ja me ei kauheesti ihmisiä. Enrico on kans paikalla ja jutellaan sen kanssa. Ja Sälli! Juttelen Sällin kanssa ja törmään sen isäänkin (joka on siis Ciaránin ohjaaja) ja ystävämme oluen voimin alan päästä tunnelmaan. Mukavat opiskelijabileet ja halvat (vrt baari) juomat. Ehkä 3e lähes kaikki. Tai jotain sinne päin.

Ciaránin bändi on huippu! Soittavat kivoja covereita, ja ovat kun suoraan Mollystä Helsingistä :D Tulee kotosa olo tanssahdellessa bändin tahtiin :) Ehkä ei yllättävää sinänsä että irkkubaari Hesassa ja irkkubileet iltaliassa on samanolosia. Irkut ku irkut :) Ja tunnelma on katossa!

The Burning Tower
 Bändi soittaa kauan ja lisää porukkaakin tulee, mm. Benjamin. Enrico tosin lähtee, eli +/- 0 kaverien yhteismäärässä. Käydään ulkona Kathleenin kanssa tupakalla ja kuvataan kuuta. Nurmikko on märkää, ja kaupungin valot loistaa alhaalla pimeydessä. Delegoin kuvaamisen taas Benjaminille kun se tuntuu tykkäävän siitä. Saanpahan valokuvia. Tällä kertaa en tosin niin paljon.

täysikuu: sä ihme suurin olet öisen taivahan

Bändiä kuunnellessa Sälli kertoo että kuulemma ne oli vetäny vielä paremman setin sen isän jossain puutarhajuhlissa aikasemmin, ja huudetaan että ne soittais lisää irkkumusaa! Eivät soita, no mikäs siinä. Vetävät encoreja. Monta. Saan poskeeni irkkulipun kun tyttö kiertelee ympäriinsä kasvovärien kera. Oon pukeutunu asiaankuuluvasti tietty vihreeseen mekkoon St.Patrickin kunniaks. Kun bändi lopettaa mennään pelaamaan bilistä ja ollaan ihan surkee joukkue Anjan kanssa. Hävitään näpsäkästi kun pukkaan mustan kuoppaan :D vaikka eipä Benjamin ja Kathleenkaan olleet huippuja. Benjamin saa poskeensa lentävän peniksen kun antaa Anjalle vapaat kädet taiteilla jotain. Herkkää. Tanssitaan, tanssitaan, tanssitaan. Musiikki on kivaa. Baileys on hyvää. Benjamin on aikeissa lähtee ehkä 5 kertaa, aina juuttuu jonneki suustaan kiinni. Tai tulee liian hyvä biisi. Lopulta päätetään kaikki lähtee. Alamäkeen on kiva kävellä.


team loser

Piazza Curella, jossa mulla ja Anjalla on pyörät, on ihmisiä pystyttämässä torikojuja! Mitä ihmettä, mitä ne siellä keskellä yötä tekee? Eikun, Anja valasee mua että kello on ehkä puol kuus. Oho. Luulin että se ois ehkä 3. Hyvät bileet siis. Ostetaan tuoreita tomaatteja aamupalalle :)
Pääsen sisälle kotiini soittamalla Iirikselle kun summerista eivät älyä. Olen onnellinen.

Aamulla heräilen sympaattisesti huoneestani täynnä patjoja ja tuhisevia ihmisiä. Porukka alkaa heräillä. Aamupala on katettu. Täydellinen brunssi! Olin unohtaa millasta on oikeesti syödä aamupalaa oikeen kunnolla! Kahvia ja teetä ja mehua ja leipää ja juustoja ja tuoreita tomaatteja (!) ja jumittavia ihmisiä ja huonoa läppää <3 Kummallinen savujuusto ja toinen normaalimpi.
Olivat juoneet sittenkin mun viinit eilen. Ja käyneet ulkona jossain hyvin hämärässä lähibaarissa jonka olivat löytäneet kysymällä lähihuoltsikalta lähintä baaria. Joku hämärä kellari.
Aikovat pisaan. Mulle noudetaan 4 (!) pulloa viiniä kahden juodun korvaukseksi :D Eipähän lopu kesken.. Lähdenkin myös Pisaan. Oho. Kutsuvat mukaan kun kerran mulla ei oo mitään ihmeempää suunnitteilla. No, mikäs siinä. Muuttuvat suunitelmat on ihan jees, vaikka olin jo aatellu krapsajumitusbloginkirjotusta. Illaks on Enrico kutsunu aperitivolle, saa nähdä. Myös Ciarán sanoo niitten tekevän jotain illalla ehkä.

Pisa on pieni. Ei mitään, sitten yhtäkkiä kalteva torni ja pari kirkkoa. Hyvä puolikkaan päivän nähtävyys. Vuokko muistelee pienenä istuneensä nurmikolla katsomassa tornia piknikillä ja tahtoo juoda viiniä nurmikolla. Nurmikolle ei saa astua. Paitsi toisella puolella! Mutta kun ollaan päättämässä hakea ruokaa ja piknikoida, kuuluu ukkonen. No ei sit. Ukkonen hyökkää. Aika makeeta, ainakin kun päästiin kahvilaan pakoon sitä. Ukkonen loppuu. Etsitään ruokaa. Ei löydy. Pisassa on kauppoja, katselen kateellisena, ei vaan meillä Firenzessä. Tai siis, jos ei tahdo ostaa Dolce & Gabbanaa tai Guccia.

vammailmeet. olin laiska ottaan kuvia kun kaikki otti ja toivon että saan noitten kuvat jotenkin. täytyy mennä bolognaan.

Päätän ottaa junan takasin Firenzeen, jos vaikka ehtis ennen ku kaupat menee kiinni. Muut menees syömään ja lähtee vasta sit. No, en ehtiny. Juna jumitti 45min just ennen Firenzee. En sitte osta ruokaa. Sunnuntaisin kun kaupat on kivasti kiinni ja mun pasta loppu just. Fuck. No, lainaan kämppiksiltä. Täytyy ostaa niille uutta tilalle. Arvon lähteäkö vielä jonnekin vai ei. Pistin viestin Ciaránille, arvon soittaako Enricolle vai ei. Enrico ja kumppanit on san Spiriton alueella.. Mulla on kylmä ja en jaksais lähteä kauas. Ciarán ja kumppanit tod näk ois lähempänä. Tsättäilen Christianin kanssa. Ja en tunne kaikkia ketkä on Enricon ym kanssa, enkä tiedä mitä ne tekee ja en jaksais mitään monimutkasta. Voisin vaan ehkä mennä yksille rauhallisesti jonnekin ja sit kotiin. Just päätän että meen vaan nukkumaan kun puhelin soi. Ciarán ja kumppanit on menossa Piazza Liberteen lähistölle johki saksalaispubiin.. no mikä jottei. Sovitaan näkevämme 23 paikkeilla. Ei ihan huvittas vielä nukkumaan mennä kumminkaan. Yksille vaan rauhallisesti.

Yksille my ass. Paikka on liian täynnä eikä mahuttais kaikki sinne, ts löydettäs pöytää. Lähdetään siis kohti Red Garteria. Kuuntelen epäuskosena. Luulin näitten menevän vaan rauhallisesti istumaan mutta ilmeisesti ohjelmassa on isompiki bile-ilta kun Alannan veli on vikaa päivää käymässä. Just. Punnitsen vaihtoehtoni ja vaaka kallistuu mukaan lähtemiseen vahvasti. Vaikka kokemukset Red Garterista ei vakuuta. Ei nukuta yhtään. Ei kyllä huvittas myöskään juoda. Pojat käy sitten näpsäkästi siitä kiskasta matkaeväspulloja meille ja lähdetään kävelemään. Se kans siitä lähelle menemisestä, Red Garter ei oo erikoisen lähellä.

kaikille jekkushotti + coctail / birra :)

Matkalla kuuntelen taas epäuskosena: mennään kuulemma Firenzen kauheimpaan paikkaan eka. Teinihelvetti, mutta sieltä saa hyviä coctaileja ja halvalla. Ja on puhe myös shoteista. Matkalle. Luovutan, jos tästä nyt on sitten tulossa bileilta niin tulkoon. Syteen tai saveen. 3 coctailia tai 3 olutta kympillä -tarjous ja 2e jekkushotit. Maksa kiittää. Sofia 16v kavereineen tulee pummimaan röökiä sokellellen kännisesti englantia. Jepjep.
Opin matkalla uusia jänniä taitoja, esim miten pyöräillä mukulakivikadulla autojen seassa sex on the beach -muki kädessä juoden sitä pillillä samalla keskustellen henkeviä vieressä kävelevien ihmisten kanssa. Helpompaa kun luulin. Ja pyörän korissa tietty avoin viinipullo myös ettei asiat nyt liian helppoja olis.

pojat maksaa vaikka yrittäs rahaa tyrkyttää. no, en valita. ja saatiin kivat lasit kaupan päälle.

liekehtivä oluttorni :D
Red Garter yllättää positiivisesti, tällä kertaa ei teinejä ja karaokea vaan livebändi joka soittaa mm. Beatlesia ja muita kivoja fiftari/siksari-covereita :) Tytöt ryntää tanssimaan ja pojat tilaa oluttornin. Paikka ei kuulemma oo niin kallis, pitää vaan tilaa paljon niin saa hyvään hintaan. Illan kuluessa sukkulointia istuskelun ja juttelun ja tanssilattian välillä. On mieletön fiilis päästä vihdoin tanssimaan ihan täysillä! Miks ihmeessä mulla on t-paita ja farkut? Kuuma!! Twist and shout! Hypin ja pompin ja twistaan kun hullu!
Joo mä tiedän tiedän pitäis ryhdistäytyä. On pikkutunteihin niin helppo eksyä. Tanssijalat eivät kellosta piittaa, ne kuulee rytmin puhuvan!

Aamulla sitten herään näpsäkästi tekstariin. Ciarán on löytäny mun lomakon takataskustaan ja sanoo että voin tulla noutaan sen vartin yli kolme. Kun mentiin tanssimaan kaikki jossain vaiheessa enkä tahtonu ottaa laukkua mukaan enkä siis jättää lompsaa laukkuun. Nice. (Kumma miten Ciaránilla on aina noin hämärän tarkkoja aikoja niinku 15.15. Onko sillä oikeesti noin aikataulutettu elämä?)

Tänään sitten olikin ohjelmassa lähinnä jumitusta. Kämppikset palaa Amsterdamista joskus nyt myöhään illalla. Siivosin kämpän, oli mun vuoro. Lompakkoa hakiessa tosin hieman myös pyöräretkeilin kaupungilla, ihana auringonpaiste! Ja kun olin vähän ajoissa Ciaránin hoodeilla niin jäin istuskelemaan hetkeks sen lähipuistoon. Aivan ihana minipuisto pikkujoen rannassa! Pikku koski humisee kivasti ja papparat istuu penkeillä ja lapset leikkii (tai ehkä yksikössä, lapsi ja pappara, ei ois mahtunu useempia ehkä puistoon). Kosken pauhu peittää liikennettä ja tuntuu jopa hetken melkeen niinku ympärillä olis jotain luontookin! Vau.

söpö pikku koski <3



Ja oon löytäny sisäisen kokkini. Ihan eri fiilis tehä ruokaa tuoreista raaka-aineista. Kun täällä on ihan eri tavalla esim vihanneksia ku suomessa. Tai ainakaan suomessa talvella. Ja ne on halpoja. Tai ylipäänsä ruoka on halpaa. Ja juustoja. Ja pasta on niin helppo ruokalaji. Kun sen tajusin. Ei tarvi kovin monimutkasia raaka-aineita niin saa jo hyvää. Lisää vain oliiviöljy, mustapippuri ja suola. Voilà! Jotenkin kaikki maistuu täällä paremmalta kun suomessa. Jännä.

Nyt voisin vielä hyökätä D'Annunzioni kimppuun ennen nukkumista. Huomenna taas luennot.

4 kommenttia:

  1. Hehhehheh, olipa hassua lukea pitkä romaani Vuokon puhetta :) ja nimenomaan puhetta tekstinä ;) Aika jees on kyllä kun vertaa omaan viikonloppuun, jonka voin lyhentää tässä näin:

    "Buchanan"

    On muuten kivoja kuvia!!! :D

    Enni

    VastaaPoista
  2. Buchanan? Che?

    Ja tän siitä saa kun istuu illalla sängyssä läppäri sylissä ja antaa viikonlopun mittasen tajunnan virrata :D Kato kun en pääse juoruilemaan teille näitä asioita in vivo, niin täytyy sitten juoruilla tälleen tekstimuodossa ;) Mun sisäinen juorupatouma muuten räjähtäis ;D

    VastaaPoista
  3. "Biochemistry and molecular biology of plants 1300s."

    Min tajunta ei kyllä yhtään virtaa... ei sitten yhtään. Mutta näinhän se yleensäkin: Vuokko puhuu ja Enni hölmistyneenä yrittää seurata tajunnanvirtaa, etsii itseltään sellaista, ei löydä ja syyttää siitä milloin mitäkin velvollisuutta. Milloinkohan sitä ymmärtää myöntää, että voi olla ettei sitä tajunnanvirtaa vaan ole....

    Enni

    VastaaPoista
  4. Tajunnanvirta ei aina oo ihan positiivinen asia, jos vaikka yrittää järkevästi kertoa asioita järjestyksessä ja fiksusti eikä hyppiä millon mihinkin sivuseikkaan joka putkahtaa mieleen :D

    Ja Buchanan kuulosti huomattavasti kivemmalta ja eksoottisemmalta kun toi aukikirjotettu versio ;D
    Mulla on menossa vaan D'Annunzion (http://en.wikipedia.org/wiki/Gabriele_d%27Annunzio) Il Piacere, joka hämmentävästi on itseasiassa aika koukuttava kirja!

    VastaaPoista